Miksi hallitus lipeää menokehyksestä vielä vuonna 2023?

Politiikkaradio

Mitä Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti puoliväliriihessä taloudesta ja työllisyydestä? Keskustelemassa kansanedustajat Ilmari Nurminen (sd.), Mari Holopainen (vihr.), Sari Essayah (kd.) ja Matias Marttinen (kok.). Pääministeripuolueen edustaja Ilmari Nurminen (sd.) korostaa, että tärkeintä oli puoliväliriihessä, että saatiin suuntaviivat tulevaisuudelle, miten kriisistä päästään yli ja miten jälkihoito järjestetään ja talous saadaan kestävävälle pohjalle tulevaisuudessa. "Myös valtiovarainministeriö on arvioinut, että meidän on ollut pakko elvyttää, jotta työttömyys ei lähde entisestään kasvuun ja työttömyys sitä kautta kroonistu. Ja eihän meille ole tullut sellaista massatyöttömyyttä ja ollaan saatu pidettyä ihmiset yli tämän kriisin", Nurminen kertoo. Holopainen korostaa perhevapaauudistuksen tärkeyttä ja luonnon suojelua. "Tarvitsemme myös uusia keinoja meidän talouskasvun mittarointiin. Meidän tulee satsata kiertotalouteen, ja vähentää luonnonvarojen kulutusta. Tämä on se tulevaisuuden suurin talouskysymys", Holopainen sanoo. Opposition edustajat Marttinen ja Essayah kritisoivat hallituksen päätöksiä. "Velanotto kiihtyy ensi vuonna je edelleen 2023. Tässä kohtaa pitäisi laittaa menonyörejä tiukemmalle", Marttinen sanoo. "Talouden kroonistunut alijäämä ja väestön ikääntymiseen liittyvä julkisten menojen kasvupaineet. Tähän perusongelmaan ei tuotu vastauksia", Essayah toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.